Historian YO-kokeessa on yhdeksän tehtävää, joista vastataan enintään viiteen, ja enimmäispistemäärä on 120. Vuoden 2026 kokeissa osassa 1 oli kuusi 20 pisteen tehtävää (vastataan 3–5) ja osassa 2 kolme 30 pisteen tehtävää (vastataan 0–2). Hyvä vastaus selittää syitä ja seurauksia, käyttää käsitteitä täsmällisesti ja arvioi lähteitä kriittisesti. Kevään 2027 koe on tiistaina 30.3.2027.
Historian YO-kokeen rakenne ja kesto
Kaikki reaaliaineiden kokeet noudattavat Ylioppilastutkintolautakunnan (YTL) yhteisiä määräyksiä, jotka koskevat syksyn 2025 tutkinnosta alkaen. Historian kokeessa on yhdeksän tehtävää, ja kokelas vastaa enintään viiteen. Yksittäisen tehtävän enimmäispistemäärä voi määräysten mukaan olla 15, 20 tai 30 pistettä, ja koko kokeen enimmäispistemäärä on 120. Erillisiä laskimia tai taulukkokirjoja ei saa käyttää, mutta koejärjestelmän omat työkalut ovat käytössä. Syksystä 2026 alkaen kokeet tehdään Abitti 2 -järjestelmässä, jonka oheisohjelmat toimivat selaimessa.
Koe alkaa klo 9.00 ja päättyy, kun koeaikaa on kulunut kuusi tuntia (erikseen myönnetty lisäaika pidentää aikaa). Kuuteen tuntiin mahtuu viisi vastausta, mutta vain jos suunnittelet ajankäytön etukäteen.
| Osa | Tehtäviä | Vastataan | Pisteet |
|---|---|---|---|
| Osa 1 | 6 tehtävää | 3–5 | 20 p / tehtävä |
| Osa 2 | 3 tehtävää | 0–2 | 30 p / tehtävä |
| Yhteensä | 9 tehtävää | enintään 5 | enintään 120 p |
Taulukon jako perustuu kevään ja syksyn 2026 historian kokeiden hyvän vastauksen piirteisiin. Jos vastaat kahteen 30 pisteen tehtävään, kolme muuta vastausta tulevat osasta 1. Laske etukäteen, kannattaako sinun ottaa suuri tehtävä: 30 pisteen tehtävä vaatii laajemman kokonaisuuden ja yleensä useamman näkökulman kuin 20 pisteen tehtävä.
Tehtävätyypit ja aineistot
Historian kokeen tehtävät kattavat laajasti eri aikakausia ja alueita. Kevään 2026 kokeessa aiheet ulottuivat antiikin urheilusta Ruotsin suurvaltakauden sotiin, teollistumiseen, 1930-luvun Suomeen, imperialismiin ja Moskovan välirauhaan. Tämä kertoo, ettei mitään moduulia kannata jättää kokonaan väliin, vaikka valinnanvaraa on.
Tyypillisiä tehtävätyyppejä ovat:
- Lähdetehtävä: tekstin, kuvan, pilapiirroksen tai tilaston tulkinta. Aineistoa pitää arvioida: kuka sen on tehnyt, milloin, kenelle ja mihin tarkoitukseen.
- Selittävä essee: syiden ja seurausten erittely, esimerkiksi miksi jokin kriisi syntyi tai mitä jokin rauhansopimus merkitsi Suomelle.
- Vertailu ja muutos: kahden ajan, alueen tai ilmiön vertailu sekä muutoksen ja jatkuvuuden erottaminen.
- Tulkintojen arviointi: saman tapahtuman eri selitysten punnitseminen.
- Tilastotehtävä: väestö-, talous- tai vaalitilastojen lukeminen. Tilastojen lukutaito on kirjattu jo pakollisen HI1-moduulin tavoitteisiin.
Mitä hyvältä historian vastaukselta odotetaan
YTL:n hyvän vastauksen piirteissä toistuvat samat asiat koekerrasta toiseen. Tieto on täsmällistä ja tehtävään valittua. Syy-seuraussuhteet nähdään monitahoisina, eli kehitys selitetään useilla toisiinsa kytkeytyvillä tekijöillä eikä yhdellä syyllä. Käsitteet, kuten aika, muutos ja jatkuvuus, ovat käytössä. Lähteitä käytetään kriittisesti ja niiden rajoitukset tunnistetaan. Menneisyyden ihmisten toimintaa arvioidaan oman aikansa lähtökohdista, ja nykypäivän näkökulma erotetaan niistä.
Arvioinnissa kuvataan tyypillisesti kaksi tasoa. Kevään 2026 kokeessa hyvä vastaus 20 pisteen tehtävään sijoittui noin 10–13 pisteeseen ja kiitettävä 14–20 pisteeseen. 30 pisteen tehtävissä vastaavat rajat olivat 15–20 ja 21–30 pistettä. Ero hyvän ja kiitettävän välillä syntyy yleensä analyysistä: kiitettävä vastaus arvioi, punnitsee ja suhteuttaa, hyvä vastaus lähinnä kuvaa oikein.
Lue jokainen kappale ja kysy: miksi tämä tapahtui, mitä siitä seurasi ja miten tiedän sen? Jos kappale vastaa vain kysymykseen "mitä tapahtui", se on kuvausta. Lisää syy tai seuraus ja perustele se.
Yleisimmät virheet historian kokeessa
- Tapahtumaluettelo. Oikeat vuosiluvut peräkkäin eivät vielä selitä mitään. Järjestä vastaus syiden tai teemojen mukaan, älä aikajärjestyksessä, ellei tehtävä pyydä kronologiaa.
- Lähteen referointi ilman arviointia. Jos tehtävä sisältää aineiston, se on otettava mukaan ja sen näkökulma arvioitava. Pelkkä sisällön toistaminen omin sanoin ei ole lähdekritiikkiä.
- Jälkiviisaus. "He olisivat voineet tietää" -tyyppinen arvostelu sivuuttaa sen, mitä aikalaiset tiesivät. Kerro erikseen, miltä asia näytti silloin ja miten sitä tulkitaan nyt.
- Rajauksen ohittaminen. Jos tehtävä pyytää vaikutuksia Suomeen, laaja kuvaus sodan kulusta Euroopassa ei tuo pisteitä.
- Yksisyyselitys. Esimerkiksi sisällissota ei johtunut vain yhdestä tekijästä. Nimeä taloudelliset, poliittiset ja kansainväliset tekijät ja kerro, miten ne liittyvät toisiinsa.
Yleiset vastaamisen periaatteet löydät oppaasta reaaliaineiden vastaustekniikka. Tässä oppaassa keskitytään siihen, mikä on historialle ominaista.
Lukion historian moduulit (LOPS 2021)
Lukion opetussuunnitelman perusteissa 2019, joiden mukaan opiskellaan syksystä 2021 alkaen, historiassa on kolme pakollista ja kolme valtakunnallista valinnaista moduulia. Kaikki ovat 2 opintopisteen laajuisia.
| Moduuli | Asema | Kertaa ainakin |
|---|---|---|
| HI1 Ihminen, ympäristö ja historia | pakollinen | maatalous ja yhteiskuntien synty, maailmankauppa, teollistuminen, väestökehitys, lähteiden käyttö |
| HI2 Kansainväliset suhteet | pakollinen | imperialismi, maailmansotien syyt ja seuraukset, totalitarismi, kylmä sota, dekolonisaatio |
| HI3 Itsenäisen Suomen historia | pakollinen | itsenäistyminen, sisällissota, 1930-luvun demokratian kriisi, Suomi toisessa maailmansodassa, kylmän sodan Suomi |
| HI4 Eurooppalainen ihminen | valinnainen | antiikki, keskiaika, renessanssi, reformaatio, valistus, 1800-luvun aatteet |
| HI5 Ruotsin itämaasta Suomeksi | valinnainen | esihistoria, keskiaika, suurvalta-aika, säätyyhteiskunta, Ruotsin ajan loppu |
| HI6 Maailman kulttuurit kohtaavat | valinnainen | kulttuurin käsite, vähintään kaksi Euroopan ulkopuolista kulttuuria ja niiden kohtaaminen länsimaiden kanssa |
Kertaa moduulit teemoittain eikä kirja kerrallaan. Esimerkiksi talvi- ja jatkosota kuuluvat sekä HI2:een että HI3:een, ja teollistuminen liittyy sekä HI1:een että HI4:n aatehistoriaan. Kun teet jokaisesta teemasta yhden sivun syy–seurauskartan, huomaat nopeasti, missä kohdassa ketju katkeaa.
8 viikon kertaussuunnitelma historian YO-kokeeseen
Suunnitelma on mitoitettu niin, että viikko 8 päättyy koepäivään 30.3.2027. Viikko 1 alkaa siis helmikuun ensimmäisellä viikolla. Huomaa, että pitkän kielen koe (22.3.) ja matematiikka (24.3.) ovat samalla viikolla kuin historian loppukertaus, joten tee raskain työ viikoilla 1–6. Muiden kokeiden päivät näet YO-kokeiden aikataulusta.
| Viikko | Sisältö | Harjoitus |
|---|---|---|
| 1 | HI1: maatalous, maailmankauppa, teollistuminen | Yksi tilastotehtävä ja yksi 20 pisteen essee |
| 2 | HI2: imperialismi ja ensimmäinen maailmansota | Syy–seurauskartta ja lähdetehtävä |
| 3 | HI2: maailmansotien välinen aika, toinen maailmansota, kylmä sota | Vertailutehtävä (esim. kaksi aatetta tai kaksi rauhansopimusta) |
| 4 | HI3: autonomian loppu, itsenäistyminen, sisällissota, 1930-luku | Kaksi 20 pisteen vastausta ajastettuna |
| 5 | HI3: sotavuodet, kylmän sodan Suomi, rakennemuutos ja hyvinvointivaltio | 30 pisteen essee, jossa arvioit eri tulkintoja |
| 6 | Valinnaiset moduulit, joita olet opiskellut (HI4–HI6) | Vanhan kokeen osa 1 kokonaan |
| 7 | Virhelokin aukot, käsitteet ja vuosiluvut | Täysi koe kuudessa tunnissa |
| 8 | Kevyt kertaus, omat vastausrungot | Kaksi lyhyttä lähdeharjoitusta, lepo ennen koetta |
Jos haluat rakentaa oman version tästä rungosta, käytä lukusuunnitelmatyökalua. Vanhat kokeet ja niiden hyvän vastauksen piirteet löytyvät YTL:n sivuilta, ja niitä kannattaa käyttää harjoituksissa arviointiohjeen kanssa.
Samana päivänä kirjoitettavat aineet
Historian koe on samana päivänä kuin psykologia, filosofia, fysiikka ja biologia. Näistä voit kirjoittaa samalla tutkintokerralla vain yhden. Jos haluat esimerkiksi historian ja yhteiskuntaopin, se onnistuu samana keväänä, koska yhteiskuntaoppi on 2.4.2027. Aineiden yhdistelyä käsitellään tarkemmin oppaassa reaaliaineiden valinta.
Miten SmartYO auttaa historian kokeeseen
SmartYO on Productifyn valmennus kaikkiin 11 reaaliaineeseen, ja historia on yksi niistä. Historian materiaaliin kuuluu harjoitustehtäviä ja mallivastauksia. Mallivastauksesta näet, miltä syy–seurausketju ja lähdekritiikki näyttävät valmiissa tekstissä, ja voit verrata omaa vastaustasi siihen. Yksi aine maksaa 50 € ja kaksi ainetta 80 €. Kaikki reaaliaineiden oppaat löydät YO-kokeiden pääsivulta.