Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2027: miten yliopistoon haetaan

Kevään 2027 yhteishaun aikataulu

Suomen- ja ruotsinkielisiin kandidaatin ja AMK-tutkinnon koulutuksiin, jotka alkavat syksyllä 2027, haetaan kevään toisessa yhteishaussa. Alla oleva taulukko on koottu Opetushallituksen korkeakoulujen yhteishakujen aikataulusta ja Opintopolun ohjeista. Tarkista päivät aina ennen hakua, koska viranomainen voi päivittää aikataulua.

Huomaa, että todistusvalinnan tulokset tulevat ennen valintakokeita. Jos pääset todistuksella ensimmäiseen hakutoiveeseesi, sinun ei tarvitse osallistua valintakokeeseen. Jos pääset alempaan toiveeseen, voit vielä osallistua kokeeseen ja yrittää ylempään toiveeseen. Valintakokeiden päivät ja kellonajat ovat valintakokeiden aikataulussa ja alempana tällä sivulla.

Kolme yhteishakua vuodessa: mihin hakuun sinä kuulut?

Korkeakoulujen yhteishaku järjestetään kolme kertaa vuodessa: kaksi kertaa keväällä ja kerran syksyllä. Samassa haussa voit hakea sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin. Lukion jälkeen tärkein on lähes aina kevään toinen yhteishaku.

• Kevään ensimmäinen yhteishaku (tammikuu): syksyllä alkavat vieraskieliset koulutukset, Taideyliopiston koulutukset ja Tampereen yliopiston teatteritaiteen koulutus. Tässä haussa hakutoiveita ei aseteta järjestykseen.
• Kevään toinen yhteishaku (maaliskuu): syksyllä alkavat suomen- ja ruotsinkieliset AMK- ja yliopistokoulutukset. Tähän hakuun kuuluvat kansallisia valintakokeita A–I käyttävät hakukohteet.
• Syksyn yhteishaku (elo–syyskuu): tammikuussa alkavat koulutukset. Koulutuksia on tarjolla huomattavasti vähemmän kuin keväällä.

Kevään haut ovat toisistaan erillisiä. Toisessa yhteishaussa et voi enää muokata ensimmäisen haun hakutoiveita, ja voit ottaa vastaan vain yhden syksyllä alkavan korkeakoulupaikan riippumatta siitä, monessako haussa olet mukana. Lisäksi korkeakoulut järjestävät omia erillishakujaan, joiden aikataulut vaihtelevat.

Kevään 2026 toisessa yhteishaussa haettavana oli Opintopolun mukaan noin 56 380 aloituspaikkaa noin 1 680 hakukohteessa. Aloituspaikoista 54 % oli ammattikorkeakouluissa ja 46 % yliopistoissa. Vuoden 2027 luvut julkaistaan hakuajan lähestyessä.

Miten yhteishaussa haetaan käytännössä

Hakulomake avautuu vain hakuaikana. Pääset siihen Opintopolun etusivulta tai suoraan koulutuksen kuvauksesta. Hakemista varten ei tarvitse rekisteröityä, mutta kirjautuminen Oma Opintopolkuun pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella helpottaa myöhemmin tulosten seuraamista ja paikan vastaanottoa.

1. Tutki koulutukset ja valintaperusteet. Jokaisen hakukohteen valintaperusteet kertovat, käyttääkö se todistusvalintaa, mitä valintakoetta ja mitä kokeen osioita, onko käytössä kynnysehtoja ja varasijoja.
2. Valitse enintään kuusi hakutoivetta ja järjestä ne. Laita ensimmäiseksi se koulutus, johon haluat eniten. Järjestys ratkaisee, mitä paikkaa sinulle tarjotaan.
3. Valitse valintakoepaikkakunta. Kansallisissa valintakokeissa paikkakunta valitaan hakulomakkeella, eikä valintaa voi muuttaa hakuajan päättymisen jälkeen.
4. Lähetä hakemus ja tarkista vahvistus. Saat vahvistusviestin sähköpostiin. Jos sitä ei näy vuorokauden kuluessa roskapostikansiostakaan, ota yhteys hakemaasi korkeakouluun.
5. Muokkaa tarvittaessa ennen määräaikaa. Voit muuttaa hakutoiveita ja niiden järjestystä vapaasti hakuaikana muokkauslinkin tai Oma Opintopolun kautta. Hakuajan jälkeen järjestystä ei voi enää muuttaa.
6. Toimita mahdolliset liitteet. Liitteiden määräaika päättyy yleensä vasta hakuajan jälkeen, ja näet sen hakemuksesta liitepyynnön vierestä.

Kaksi asiaa, jotka moni ohittaa

Kielitaito. Jokaisen hakijan on osoitettava riittävä taito hakukohteen opetuskielessä, vaikka hakisi opiskelemaan omalla äidinkielellään. Yliopistovalinnat.fi:n mukaan kielitaito osoitetaan yleensä ylioppilaskokeella, esimerkiksi hyväksytyllä suomen tai ruotsin äidinkielen ja kirjallisuuden kokeella tai S2/R2-kokeella. Muut tavat on kerrottu hakukohteen valintaperusteissa.

Opiskelijaksi ottamisen rajoitukset. Farmasiassa, hammaslääketieteessä, lääketieteessä, kuvataidekasvatuksessa, logopediassa, psykologiassa, opettajankoulutuksessa ja sosiaalityössä edellytetään, että opiskelija pystyy terveydentilansa ja toimintakykynsä puolesta opintojen käytännön tehtäviin ja harjoitteluun. Rajoitus ei estä opiskelijaksi ottamista, jos sen vaikutukset voidaan poistaa kohtuullisin järjestelyin.

Hakutoiveiden määrä ja järjestys

Voit hakea kussakin yhteishaussa enintään kuuteen koulutukseen. Ne voivat olla sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen koulutuksia samalla lomakkeella. Kevään toisessa ja syksyn yhteishaussa toiveet asetetaan mieluisuusjärjestykseen, eikä järjestyksestä yleensä saa lisäpisteitä.

Järjestys tarkoittaa käytännössä sitä, että sinulle tarjotaan vain yhtä paikkaa: korkeimmalla olevaa hakukohdetta, johon valintamenestyksesi riittää. Jos tulet hyväksytyksi ensimmäiseen toiveeseesi, alemmat toiveet peruuntuvat automaattisesti, vaikka pisteesi olisivat riittäneet niihinkin. Siksi järjestys kannattaa tehdä omien mieltymysten mukaan eikä sen mukaan, mihin arvelet pääseväsi helpoimmin. Käymme järjestämisen ja yleisimmät virheet läpi oppaassa hakutoiveiden järjestäminen.

Todistusvalinta ja valintakoe: kaksi pääreittiä

Yliopistojen kandidaattiopintoihin valitaan tyypillisimmin kahdella tavalla. Todistusvalinnassa sinut valitaan pelkkien ylioppilastutkinnon arvosanojen perusteella. Valintakoevalinnassa näytät osaamisesi valintakokeessa eli pääsykokeessa. Monessa hakukohteessa ovat käytössä molemmat, jolloin sinut käsitellään kummassakin jonossa.

Yliopistovalinnat.fi-palvelun mukaan valintakokeilla valitaan noin puolet uusista opiskelijoista kanditason opintoihin. Opintopolun kevään 2026 yhteishakua koskevan tiedotteen mukaan todistuksen perusteella hyväksytään tyypillisimmin 50–60 % hakukohteen opiskelijoista, mutta osuus vaihtelee hakukohteittain 10 ja 100 prosentin välillä. Oman hakukohteesi jakauman näet sen valintaperusteista Opintopolussa.

Muita valintatapoja ovat esimerkiksi avoimen väylä (valinta avoimen yliopiston opintojen perusteella), suoravalinta sekä joillakin aloilla soveltuvuuskoe. Esimerkiksi opettajankoulutuksessa hakijat osallistuvat soveltuvuuskokeeseen valintatavasta riippumatta. Kumpaan reittiin kannattaa panostaa, riippuu arvosanoistasi, alasta ja siitä, paljonko aikaa sinulla on keväällä. Tätä pohditaan tarkemmin sivulla todistusvalinta vai valintakoe.

Todistusvalinta lyhyesti

Yliopistojen todistusvalinnassa arvosanat muutetaan pisteiksi alakohtaisen pisteytystaulukon mukaan. Vuodesta 2026 alkaen voimassa olevia taulukoita on yhteensä 11. Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä kielten pisteytys on kaikissa taulukoissa sama, mutta matematiikka ja reaaliaineet painottuvat eri aloilla eri tavoin. Siksi sama todistus voi tuottaa eri alalle hyvin eri pistemäärän.

Pisteitä lasketaan viidestä tai kuudesta aineesta. Esimerkiksi kasvatustieteiden, kauppatieteiden ja logopedian taulukossa enimmäispistemäärä on 149,9, tekniikan, fysiikan ja kemian taulukossa 172,1 ja lääketieteellisten alojen taulukossa 193,1. Lisäksi osalla aloista on kynnysehtoja, kuten tietty matematiikan tai äidinkielen vähimmäisarvosana. Pisteytyksen periaate ja esimerkkitaulukot ovat oppaassa todistusvalinnan pisteytys.

Yliopistovalinnat.fi:n mukaan vuoden 2025 valinnoissa 67 % todistusvalinnassa opiskelupaikan saaneista ei ollut kirjoittanut yhtään laudaturia, ja paikan saaneiden keskimääräinen arvosana oli M. Aiempien vuosien alimmat hyväksytyt pisteet löydät Vipunen.fi-palvelun pisterajaraportista. Ne kuvaavat mennyttä vuotta, eivät tulevaa rajaa. Jos kirjoitat vielä YO-kokeita keväällä 2027, katso YO-kokeiden opas, josta löydät koepäivät ja ainekohtaiset oppaat.

Yliopistojen kansalliset valintakokeet 2027

Yliopistot järjestävät vuonna 2027 yhdeksän kansallista valintakoetta, jotka on merkitty kirjaimin A–I. Kokeet ovat digitaalisia, ja mukaan tarvitset kannettavan tietokoneen ja voimassa olevan henkilöllisyystodistuksen. Jokaisessa kokeessa on yhteinen osio, ja osassa kokeista on lisäksi eriytyviä osioita, jotka avautuvat vain, jos olet hakenut niitä käyttäviin hakukohteisiin.

Lähde: yliopistovalinnat.fi, tarkistettu 29.9.2026.

Kokeeseen ei yleensä lähetetä erillistä kutsua: hakemus hakukohteeseen riittää, ja valintakoe ja paikkakunta näkyvät hakemuksessa. Tarkista aina hakukohteen valintaperusteista, mitä koetta ja mitä osioita se käyttää, koska osion nimestä ei voi päätellä sitä luotettavasti. Eri hakukohteiden tuloksia ei välttämättä julkaista samana päivänä, vaikka ne käyttäisivät samaa koetta, eivätkä yliopistot ilmoita julkaisupäiviä etukäteen.

Kokeisiin valmistautumisesta kerrotaan tarkemmin valintakokeiden oppaassa. Jos haet kokeella A, B, F tai G, Productifyn SmartVK tarjoaa niihin laajat valmennuskurssit harjoitustehtävineen ja koesimulaatioineen.

Ammattikorkeakoulujen valintakoe

Ammattikorkeakoulut järjestävät useimpiin yhteishaun koulutuksiinsa yhteisen AMK-valintakokeen. Se on digitaalinen koe, jonka teet omalla kannettavalla tietokoneella. Koepäivä ja koepaikka valitaan samalla, kun täytät hakulomakkeen, ja valinta on sitova: sitä ei voi vaihtaa hakuajan jälkeen.

Kokeessa on kaikille yhteiset osiot (päätöksentekotaidot, opetuskieli ja englanti) sekä alakohtaisia osioita, esimerkiksi matemaattiset taidot. Keväällä 2026 AMK-valintakoe pidettiin 26.5.–28.5.2026. Kevään 2027 päiviä ja tarkkaa sisältöä ei ollut vielä julkaistu, kun tämä sivu tarkistettiin. Ammattikorkeakouluun.fi-sivuston mukaan tiedot päivitetään syksyn aikana.

Ensikertalaiskiintiö

Korkeakoulujen on varattava osa yhteishaun opiskelupaikoista ensimmäistä korkeakoulupaikkaansa hakeville. Olet ensikertalainen, jos sinulla ei ole hakuajan loppuun mennessä suomalaista AMK- tai yliopistotutkintoa etkä ole ottanut vastaan korkeakoulupaikkaa syksyllä 2014 tai myöhemmin alkaneesta tutkintoon johtavasta koulutuksesta. Kevään 2026 yhteishaussa noin 70 % kaikista aloituspaikoista oli varattu ensikertalaisille.

Pelkkä hakeminen tai hyväksytyksi tuleminen ei vie ensikertalaisuutta. Se menee vasta, kun otat paikan vastaan. Tämän vuoksi paikan vastaanottaminen kannattaa miettiä tarkkaan, jos harkitset hakevasi myöhemmin muualle. Kaikki säännöt ja poikkeukset ovat oppaassa ensikertalaiskiintiö.

Tulokset, vastaanotto ja varasijat

Näet tuloksesi Oma Opintopolku -palvelussa sitä mukaa, kun korkeakoulut julkaisevat niitä. Sähköpostia ei lähetetä jokaisesta julkaisusta, mutta saat viestin, kun sinulla on paikka vastaanotettavissa. Nämä viestit lähtevät kahdesti vuorokaudessa, kello 8 ja kello 20. Kun kaikki tulokset on julkaistu, saat linkin tuloskirjeeseen.

Milloin paikan voi ottaa vastaan?

Kevään toisessa yhteishaussa voit ottaa paikan vastaan heti, jos sinut on hyväksytty ylimpään hakutoiveeseesi tai jos sinut on hylätty kaikissa ylemmissä toiveissa. Jos sinut on hyväksytty alempaan toiveeseen ja ylempien valinnat ovat vielä kesken, joudut odottamaan. Kun kaikki tulokset ovat valmiina viimeistään 6.7.2027 ja olet varasijalla ylempään toiveeseen, voit valita kolmesta vaihtoehdosta:

• ottaa alemman paikan vastaan ja jäädä jonottamaan ylempiä toiveita, jolloin ylempi paikka vastaanotetaan automaattisesti, jos pääset siihen,
• ottaa alemman paikan vastaan sitovasti suoraan, jolloin ylemmät toiveet peruuntuvat,
• jättää alemman paikan vastaanottamatta mutta jäädä jonottamaan ylempiin toiveisiin.

Paikka on otettava vastaan ennen 13.7.2027 klo 15.00, muuten menetät sen. Jos sinut hyväksytään myöhemmin varasijalta, sinulla on seitsemän vuorokautta aikaa ottaa paikka vastaan: määräaika päättyy seitsemäntenä päivänä klo 15.00. Varasijalta voidaan hyväksyä 3.8.2027 klo 15.00 asti.

Miten varasijat liikkuvat?

Kuhunkin koulutukseen valitaan aloituspaikkojen verran parhaiten menestyneitä. Jos et mahdu joukkoon mutta sinua ei ole hylätty, jäät varasijalle. Varasijoilta hyväksytään järjestyksessä, kun paikkoja vapautuu esimerkiksi siksi, että joku pääsi ylempään toiveeseensa tai jätti paikan ottamatta vastaan. Varasijat päivittyvät pääsääntöisesti kerran vuorokaudessa aamupäivisin. Opintopolun mukaan suosituissa koulutuksissa varasijalta hyväksyminen voi sulkeutua jo muutamassa päivässä siitä, kun kaikki valinnat on julkaistu. Hakukohteen varasijasäännöt löytyvät sen valintaperusteista.

Yhden paikan säännös ja ilmoittautuminen

Voit ottaa vastaan vain yhden korkeakoulututkintoon johtavan paikan samana lukukautena alkavasta koulutuksesta. Säännös koskee yhteishakuja ja erillishakuja, mutta ei siirtohakua, Poliisiammattikorkeakoulua, Högskolan på Ålandia eikä ulkomaisia korkeakouluja. Vastaanotto on sitova, eikä sitä voi myöhemmin perua tai vaihtaa. Opintopolun mukaan 1.8.2026 voimaan tulleen yhden opiskeluoikeuden säännöksen myötä aiemmat saman ja alemman tasoiset opiskeluoikeutesi päättyvät, jos otat vastaan uuden tutkintoon johtavan opiskeluoikeuden.

Vastaanoton jälkeen sinun on vielä ilmoittauduttava korkeakouluun määräaikaan mennessä. Muuten menetät opiskeluoikeuden. Ensimmäisenä opiskeluvuotena voit ilmoittautua poissaolevaksi vain, jos suoritat ase- tai siviilipalvelusta, hoidat syntynyttä tai adoptoitua lastasi tai et voi aloittaa opintoja sairauden tai vamman vuoksi.

Aikajana: mitä teet milloinkin

Kevään kuormaa kannattaa suunnitella etukäteen, koska YO-kokeet ja valintakoeharjoittelu osuvat osittain päällekkäin. Lukusuunnitelmatyökalu auttaa jakamaan viikot kirjoitusten ja pääsykokeen välillä, ja pääsykokeen lukusuunnitelma näyttää, miten harjoittelu rytmitetään kohti kesäkuuta.

Erityistilanteet: ammatillinen tutkinto, kaksoistutkinto ja erillishaku

Ammatillinen perustutkinto. Ammatillinen perustutkinto antaa hakukelpoisuuden sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistojen kandidaattikoulutuksiin. Todistusvalinnassa se otetaan Opintopolun mukaan huomioon vain ammattikorkeakouluun hakiessa ja vain, jos tutkinto on suoritettu 1.8.2015 jälkeen. Näyttötutkintona suoritettua tutkintoa ei huomioida todistusvalinnassa. Yliopistoon ammatillisella tutkinnolla haetaan siis yleensä valintakokeen tai avoimen väylän kautta.

Kaksoistutkinto. Jos olet suorittanut sekä ylioppilastutkinnon että ammatillisen perustutkinnon 1.8.2015 jälkeen, AMK-todistusvalinnassa huomioidaan automaattisesti se todistus, joka antaa paremmat pisteet. Sinun ei tarvitse valita itse.

Yhteishaku ja erillishaku samaan aikaan. Voit hakea molemmissa, mutta yhden paikan säännös koskee kumpaakin. Jos otat paikan vastaan erillishausta, yhteishaun hakutoiveesi peruuntuvat. Erillishakujen tulokset voivat tulla eri aikaan kuin yhteishaun, joten joudut ehkä päättämään erillishaun paikasta ennen kuin tiedät yhteishaun tuloksen.

Jos jäät ilman paikkaa. Et menetä mitään tulevaa hakua varten: ensikertalaisuus säilyy, jos et ottanut paikkaa vastaan. Voit hakea uudelleen syksyn yhteishaussa, erillishauissa tai seuraavana keväänä. Toisen hakukerran suunnittelusta kerrotaan oppaassa pääsykokeet toista kertaa.

Yleisimmät virheet yhteishaussa

• Hakutoiveet järjestetään pääsemisen todennäköisyyden mukaan eikä sen mukaan, mitä oikeasti haluaa opiskella.
• Valintaperusteista ei tarkisteta, käyttääkö hakukohde koetta vai vain todistusta.
• Kynnysehto jää huomaamatta, jolloin todistusvalinnassa ei voi tulla valituksi lainkaan.
• Hakemus lähetetään viimeisinä minuutteina, ja tekninen ongelma estää lähettämisen.
• Alemman toiveen paikka otetaan vastaan sitovasti, vaikka olisi halunnut jonottaa ylempään.
• Vastaanoton jälkeen unohtuu ilmoittautuminen korkeakouluun.