Kannattaa kirjoittaa reaaliaineita, joissa olet lukiossa menestynyt, joiden kursseja olet käynyt riittävästi ja joita tavoittelemasi ala painottaa todistusvalinnassa. Yhteen tutkintokertaan mahtuu enintään kaksi reaaliainetta, ja niiden on oltava eri koepäiviltä: psykologia, filosofia, historia, fysiikka ja biologia ovat samana päivänä, uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto toisena. YTL:n tilastoista ei voi päätellä, mikä aine on "helpoin", koska arvosanajakauma riippuu myös siitä, keitä aineen kirjoittajat ovat.
Säännöt, jotka rajaavat valintaa
Ennen kuin vertailet aineita, tarkista reunaehdot. Ne tulevat suoraan YTL:n määräyksistä:
- Yksi reaaliaine koepäivää kohden. Reaaliaineet jakautuvat kahdelle koepäivälle, ja yhtenä päivänä voi kirjoittaa vain yhden. Siksi yhdellä tutkintokerralla voi kirjoittaa enintään kaksi reaaliainetta.
- Hajauttamalla ehtii useampia. Kolmella tutkintokerralla voit kirjoittaa teoriassa kuusi reaaliainetta.
- Uskonnon tai elämänkatsomustiedon koe ei ole sidottu jäsenyyteen. Voit ilmoittautua evankelisluterilaisen tai ortodoksisen uskonnon tai elämänkatsomustiedon kokeeseen riippumatta siitä, kuulutko uskonnolliseen yhdyskuntaan.
- Reaaliaine on yksi neljästä ryhmästä. Tutkintoon riittää yksikin reaaliaine, ja sen voi jättää kokonaan pois, jos muut ryhmät täyttyvät. Säännöt on koottu YO-kokeiden pääoppaaseen.
Kaikki 11 reaaliainetta: koepäivät ja rakenne
Taulukossa on kevään 2027 koepäivä, kokeen tehtävämäärä YTL:n määräysten mukaan sekä kevään 2026 YTL:n arvosanatilasto. Kaikkien kokeiden maksimipistemäärä on 120.
| Aine | Koepäivä kevät 2027 | Tehtäviä / vastataan | Kirjoittajia K2026 | L K2026 | I K2026 |
|---|---|---|---|---|---|
| Psykologia | ti 30.3. | 9 / 5 | 7 103 | 4,4 % | 4,7 % |
| Filosofia | ti 30.3. | 9 / 5 | 1 297 | 6,0 % | 5,2 % |
| Historia | ti 30.3. | 9 / 5 | 3 938 | 4,4 % | 6,1 % |
| Fysiikka | ti 30.3. | 11 / 7 | 6 960 | 7,8 % | 1,8 % |
| Biologia | ti 30.3. | 11 / 7 | 3 685 | 7,8 % | 5,6 % |
| Uskonto, evankelisluterilainen | pe 2.4. | 9 / 5 | 1 356 | 5,6 % | 4,3 % |
| Uskonto, ortodoksinen | pe 2.4. | 9 / 5 | 23 | 4,3 % | 17,4 % |
| Elämänkatsomustieto | pe 2.4. | 9 / 5 | 257 | 8,2 % | 3,9 % |
| Yhteiskuntaoppi | pe 2.4. | 9 / 5 | 6 769 | 5,5 % | 5,0 % |
| Kemia | pe 2.4. | 11 / 7 | 4 803 | 9,6 % | 3,5 % |
| Maantiede | pe 2.4. | 9 / 5 | 2 064 | 6,4 % | 6,1 % |
| Terveystieto | pe 2.4. | 9 / 5 | 6 422 | 5,7 % | 8,5 % |
Lähteet: YTL, kevään 2027 koepäivät; YTL, reaaliaineiden kokeiden määräykset; YTL, arvosanajakaumia kevät 2026 (PDF), koko maa. Tilastossa ovat mukana myös uusinnat.
Uskontoja on kaksi erillistä koetta, joten taulukossa on 12 riviä, vaikka reaaliaineita on 11. Syksyllä koepäivien järjestys on eri: syksyllä 2026 uskonto, elämänkatsomustieto, yhteiskuntaoppi, kemia, maantiede ja terveystieto olivat ensimmäisenä reaaliainepäivänä.
Mikä on helpoin reaaliaine?
Tähän kysymykseen ei ole tilastoihin perustuvaa vastausta, ja sen takia emme nimeä helpointa ainetta. Kevään 2026 tilastossa kemian kirjoittajista 9,6 % sai laudaturin ja psykologian kirjoittajista 4,4 %. Tämä ei tarkoita, että kemia olisi helpompi. Syy on YTL:n SYK-menetelmässä:
- Pisterajoja määritettäessä kokelaat asetetaan järjestykseen kaikkien kokeidensa perusteella.
- Aineen arvosanajakauma johdetaan siitä, miten sen kirjoittajat sijoittuvat tässä kokonaisjärjestyksessä.
- Jos aineen kirjoittajat menestyvät keskimäärin hyvin myös muissa kokeissaan, aineeseen tulee enemmän korkeita arvosanoja.
YTL:n omassa esimerkissä sama ilmiö näkyy matematiikassa: pitkän matematiikan laudatur-osuus oli selvästi lyhyttä suurempi, koska pitkän matematiikan kirjoittajat menestyivät paremmin myös muissa kokeissaan. Todennäköisesti sama selittää kemian ja fysiikan korkeaa L-osuutta, sillä niitä kirjoittavat usein luonnontieteisiin suuntautuneet opiskelijat. Jos kirjoitat kemian ilman vahvaa luonnontieteellistä pohjaa, kilpailet silti samaa vahvaa joukkoa vastaan. Toisin sanoen korkea L-osuus kertoo kirjoittajista, ei kokeen helppoudesta. Menetelmä on selitetty tarkemmin oppaassa YO-arvosanat ja pisterajat.
Terveystiedon kirjoittajista 8,5 % sai hylätyn, kun esimerkiksi fysiikassa osuus oli 1,8 %. SYK-menetelmän logiikalla tämä viittaa ennemmin kirjoittajajoukon koostumukseen kuin aineen vaikeuteen: jos aineen kirjoittajat menestyvät muissa kokeissaan keskimäärin heikommin, aineeseen tulee enemmän alhaisia arvosanoja. Aineen valitseminen siksi, että sitä pidetään helppona, voi johtaa aliarvioimaan tarvittavan työn.
Työmäärä ja aineiden luonne
Työmäärää ei voi mitata yhdellä luvulla, mutta aineita voi vertailla sen perusteella, millaista osaamista koe vaatii. Tärkein kysymys on, kuinka paljon sinulla on jo pohjaa: aine, jonka kursseja olet käynyt useita ja jossa arvosanasi ovat hyviä, on lähes aina kevyempi valmistella kuin uusi aine.
| Aineryhmä | Mitä koe painottaa | Kenelle sopii |
|---|---|---|
| Fysiikka, kemia | Laskut, mallit, kokeellisuus, aineistojen ja kuvaajien tulkinta. 11 tehtävää, vastataan seitsemään. | Pitkän matematiikan lukijalle, joka laskee sujuvasti ja on käynyt aineen syventäviä kursseja. |
| Biologia | Mekanismit ja syy-seurausketjut, kuvaajat, kokeelliset asetelmat. 11 tehtävää, vastataan seitsemään. | Terveys- ja luonnontieteellisille aloille hakevalle. Paljon käsitteitä. |
| Psykologia, filosofia | Käsitteiden ja teorioiden käyttö, tutkimusajattelu, perusteltu pohdinta. | Hyvälle kirjoittajalle, joka jaksaa jäsentää pitkiä vastauksia. |
| Historia, yhteiskuntaoppi | Syy-yhteydet, lähteiden ja tilastojen tulkinta, ajankohtaisuus yhteiskuntaopissa. | Yhteiskunnallisille aloille hakevalle. Paljon tietoainesta. |
| Maantiede | Karttojen, kuvaajien ja paikkatiedon tulkinta, luonnon ja ihmisen vuorovaikutus. | Aineistojen kanssa työskentelystä pitävälle. |
| Terveystieto | Terveyden ilmiöt, niiden syyt ja edistäminen, tutkimustiedon arviointi. | Terveysaloista kiinnostuneelle. Vaatii täsmällistä käsitteiden käyttöä. |
| Uskonto, elämänkatsomustieto | Katsomusten tuntemus, eettinen pohdinta, käsitteellinen analyysi. | Aineen kursseja käyneelle ja pohtivaa kirjoittamista harrastavalle. |
Kaikissa reaaliaineissa tehtävät etenevät muistamisesta ja selittämisestä vertailuun, arviointiin ja analyysiin. YTL:n määräysten mukaan kokeessa on vaativuudeltaan eroavia osia, ja osa tehtävistä voi olla pakollisia. Aineiden tarkemmat kuvaukset löydät aineoppaista, kuten psykologian YO-koe ja biologian YO-koe.
Toimivat yhdistelmät
Koska aineet jakautuvat kahdelle päivälle, kaksi reaaliainetta samalla kerralla edellyttää yhtä ainetta kummaltakin päivältä. Esimerkiksi näin:
- Lääketieteeseen tai biotieteisiin tähtäävä: biologia ja kemia, jotka ovat eri päivinä. Fysiikka ja biologia taas ovat samana päivänä, joten ne on kirjoitettava eri tutkintokerroilla.
- Tekniikan alalle tähtäävä: fysiikka ja kemia, eri päivinä.
- Psykologiaan tai kasvatustieteisiin tähtäävä: psykologia ja yhteiskuntaoppi tai terveystieto.
- Oikeustieteeseen tai yhteiskuntatieteisiin tähtäävä: historia tai filosofia ja yhteiskuntaoppi.
Jos haluamasi aineet ovat samana päivänä, kuten psykologia ja historia, kirjoita ne eri tutkintokerroilla. Hajauttamisen säännöt ovat oppaassa YO-kokeisiin ilmoittautuminen, ja kaikki päivät oppaassa YO-kokeiden aikataulu.
Reaaliaineet ja todistusvalinta
Yliopistojen todistusvalinnassa reaaliaineiden merkitys vaihtelee alan mukaan. Yliopistovalinnat.fi:n mukaan vuodesta 2026 alkaen käytössä on 11 pisteytystaulukkoa, joissa reaaliaineet ryhmitellään kolmella tavalla:
- Kaikki reaaliaineet samanarvoisia. Mikä tahansa reaaliaine tuottaa saman arvosanan perusteella samat pisteet.
- Yksi painotettu aine. Useimmat reaaliaineet pisteytetään samoin, mutta yhdestä alalle keskeisestä aineesta saa enemmän.
- Kolme tasoa. Painotetut aineet tuottavat eniten, alaan liittyvät aineet keskitasoisesti ja muut vähemmän.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että esimerkiksi luonnontieteellisellä alalla fysiikan tai kemian laudatur voi tuottaa enemmän pisteitä kuin jonkin toisen reaaliaineen laudatur. Kaikki alat antavat pisteitä äidinkielestä. Tarkista oman hakukohteesi taulukko yliopistovalinnat.fi-palvelusta ennen kuin lukitset aineet. Lisää todistusvalinnasta oppaassa todistusvalinta yliopistoon.
Yliopistovalinnat.fi muistuttaa myös, että hakijan kannattaa valita aineita omien vahvuuksiensa mukaan. Jos tavoiteala painottaa ainetta, josta et ole kiinnostunut, vertaa: tuottaako painotettu aine hyvällä arvosanalla enemmän kuin vahva aineesi parhaalla mahdollisella arvosanalla?
Näin teet päätöksen
- Listaa ehdokkaat. Aineet, joiden kursseja olet käynyt eniten ja joissa arvosanasi ovat parhaita.
- Tarkista jatko-opinnot. Katso 1–3 tavoitealan todistusvalinnan pisteytys. Onko jokin reaaliaine painotettu?
- Tarkista koepäivät. Ovatko valitsemasi aineet eri päivinä? Jos eivät, jaa ne eri kerroille.
- Arvioi aika. Kuinka monta viikkoa sinulla on ennen koetta, ja paljonko muut kokeet vievät?
- Testaa. Tee yksi vanha tai harjoituskoetehtävä kummastakin ehdokkaasta ja vertaa, kummassa vastaus syntyy luontevammin.
Kun aineet on valittu, lukusuunnitelma auttaa jakamaan ajan. SmartYO sisältää materiaalit, harjoitustehtävät ja mallivastaukset kaikkiin 11 reaaliaineeseen, joten voit kokeilla useampaa ainetta ennen päätöstä.