YO-arvosanat ovat laudatur (L), eximia cum laude approbatur (E), magna cum laude approbatur (M), cum laude approbatur (C), lubenter approbatur (B), approbatur (A) ja hylätty improbatur (I). Ylioppilastutkintolautakunta päättää pisterajat jokaisella tutkintokerralla arvostelun jälkeen SYK-menetelmällä, jossa tavoitteena on antaa noin 5 % laudatureita ja 5 % hylättyjä. Aineen todellinen jakauma voi poiketa tästä, koska se riippuu siitä, miten aineen kirjoittajat menestyvät kaikissa kokeissaan.
YO-arvosanojen asteikko
Asteikossa on kuusi hyväksyttyä arvosanaa ja yksi hylätty. Arvosanat ovat latinankielisiä, mutta niistä käytetään yleensä kirjainlyhenteitä. Taulukossa on myös kompensaatiopisteet, joilla voi paikata yhden hylätyn pakollisen kokeen.
| Lyhenne | Arvosana | Tavoiteosuus | Kompensaatiopisteet |
|---|---|---|---|
| L | laudatur | 5 % | 7 |
| E | eximia cum laude approbatur | 15 % | 6 |
| M | magna cum laude approbatur | 20 % | 5 |
| C | cum laude approbatur | 20 % | 4 |
| B | lubenter approbatur | 20 % | 3 |
| A | approbatur | 15 % | 2 |
| I | improbatur (hylätty) | 5 % | 0 |
Tavoiteosuudet ovat YTL:n pisterajasivulta, ja ne kuvaavat, miten arvosanat jaetaan kokelaiden kokonaisjärjestyksen perusteella. Ne eivät ole kiintiöitä yksittäiselle aineelle.
Miten koe arvostellaan?
Arvostelu tehdään kahdessa vaiheessa. Ensin oman lukion opettaja arvostelee vastaukset alustavasti. Hän käyttää alustavia hyvän vastauksen piirteitä, jotka laaditaan ennen koepäivää, ennen kuin yhtään vastausta on nähty. Sen jälkeen YTL:n sensorit tekevät lopullisen arvostelun ainekohtaisissa sensorikokouksissa sovittujen kriteerien mukaan.
Sensorit vertaavat omaa arvosteluaan opettajan alustavaan arvosteluun. Arvostelujärjestelmä nostaa esiin suuret erot, ja silloin suorituksen katsoo yleensä myös toinen sensori. Sensori ei saa arvostella oman koulunsa tai sukulaistensa vastauksia. Kokeen lopulliset hyvän vastauksen piirteet julkaistaan tulosten yhteydessä, joten voit verrata omaa vastaustasi niihin.
Arvostelu on kriteeriperusteista: tehtävän pisteet määräytyvät sen mukaan, miten vastaus täyttää kriteerit, eikä vertaamalla muihin kokelaisiin. Vertailu tulee mukaan vasta, kun kokonaispisteet muutetaan arvosanoiksi.
Miten pisterajat määritetään?
Pisterajat päätetään jokaisella tutkintokerralla erikseen, kun arvostelu on valmis. YTL käyttää niissä aineissa, joissa pistejakauma sen sallii, standardoitujen yhteispisteiden keskiarvo- eli SYK-menetelmää. Menetelmä etenee pääpiirteissään näin:
- Pisteet standardoidaan. Jokaisesta kokelaan kokeesta lasketaan z-arvo: kokelaan pisteet miinus kokeen keskiarvo jaettuna keskihajonnalla. Z-arvo kertoo, kuinka paljon keskiarvon ylä- tai alapuolella suoritus on.
- Kokelaalle lasketaan SYK-arvo. Se on kokelaan kaikkien z-arvojen keskiarvo riippumatta siitä, milloin kokeet on suoritettu.
- Kokelaat asetetaan järjestykseen. Järjestykseen otetaan mukaan myös edellisen tutkintokerran kokelaat, vaikka he eivät osallistuneet nykyiseen kertaan. Näin yhden kerran poikkeuksellinen kokelasjoukko vaikuttaa jakaumaan vähemmän.
- Järjestyksestä johdetaan arvosanat. Järjestyksen perusteella annetaan 5 % laudatureita, 15 % E:itä ja niin edelleen. Kunkin aineen kohdalla katsotaan, mitä arvosanoja aineen kirjoittajat saivat tässä kokonaisjärjestyksessä.
- Aineen pisteraja asetetaan. Jos esimerkiksi 7 % aineen kirjoittajista sijoittuu kokonaisjärjestyksessä laudatur-tasolle, aineen laudaturraja asetetaan niin, että noin 7 % kokeen kirjoittajista ylittää sen.
Lopuksi YTL:n aktuaari laskee alustavat rajat, ainekohtaiset valiokunnat päättävät rajat niiden pohjalta ja lautakunnan yleiskokous hyväksyy ne. Pisterajat perustuvat vain ensimmäistä kertaa kokeeseen osallistuneiden, lukion opetussuunnitelman mukaan tutkintoa suorittavien varsinaisten kokelaiden pisteisiin. Uusijoiden pisteet eivät siis vaikuta rajoihin.
YTL:n pisterajasivun esimerkissä pitkän matematiikan laudatur-osuus oli 7,2 % ja lyhyen matematiikan 3,0 %. Syy on se, että pitkän matematiikan kirjoittajat menestyivät keskimäärin paremmin myös muissa kokeissaan. SYK-menetelmä siis palkitsee aineen, jonka kirjoittajat ovat kokonaisuutena vahvoja, eikä yksittäisen aineen jakauma ole kiinteä.
Kokeissa, joissa kirjoittajia on vähän tai pistejakauma on hyvin vino, rajat määritetään kriteeriperusteisesti. Tätä tukee tarvittaessa tilastollinen analyysi. Siksi esimerkiksi pienten kielikokeiden rajat voivat olla tasaisia lukuja.
Toteutuneet pisterajat keväällä 2026
Alla ovat YTL:n julkaisemat kevään 2026 pisterajat reaaliaineissa, matematiikassa ja äidinkielessä. Reaaliaineiden kokeiden maksimipistemäärä on 120. Luku tarkoittaa arvosanaan vaadittavaa vähimmäispistemäärää.
| Koe | L | E | M | C | B | A |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Psykologia | 96 | 78 | 63 | 48 | 35 | 24 |
| Filosofia | 84 | 68 | 55 | 41 | 29 | 19 |
| Historia | 90 | 72 | 55 | 40 | 28 | 18 |
| Fysiikka | 91 | 71 | 54 | 40 | 29 | 20 |
| Biologia | 100 | 82 | 67 | 52 | 38 | 27 |
| Uskonto, evankelisluterilainen | 99 | 87 | 74 | 59 | 42 | 30 |
| Uskonto, ortodoksinen | 99 | 87 | 74 | 59 | 42 | 30 |
| Elämänkatsomustieto | 90 | 79 | 66 | 54 | 39 | 25 |
| Yhteiskuntaoppi | 88 | 75 | 64 | 50 | 37 | 24 |
| Kemia | 101 | 81 | 61 | 40 | 24 | 14 |
| Maantiede | 90 | 78 | 64 | 52 | 40 | 29 |
| Terveystieto | 85 | 70 | 58 | 45 | 33 | 20 |
| Matematiikka, pitkä | 95 | 74 | 59 | 44 | 30 | 19 |
| Matematiikka, lyhyt | 92 | 77 | 64 | 48 | 31 | 17 |
| Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi | 88 | 73 | 62 | 51 | 41 | 30 |
Lähde: YTL, pisterajat kevät 2026 (PDF). Muiden kokeiden ja aiempien kertojen rajat löytyvät YTL:n pisterajasivulta.
Mitä taulukosta voi ja ei voi päätellä
Laudaturin raja vaihteli keväällä 2026 reaaliaineissa filosofian 84 pisteestä kemian 101 pisteeseen. Korkea raja ei tarkoita, että aine olisi vaikeampi tai helpompi. Raja riippuu kokeen tehtävistä, siitä miten tiukasti kriteerejä sovellettiin ja siitä, millainen joukko ainetta kirjoitti. Rajat vaihtelevat myös kerrasta toiseen, joten yhden kerran lukuja ei voi käyttää ennusteena seuraavalle kokeelle. Harjoittele siksi aina tavoitteena mahdollisimman hyvä vastaus jokaiseen tehtävään, älä tiettyä pistemäärää.
Aineiden vertailusta enemmän oppaassa reaaliaineiden valinta.
Laudaturin raja ja mitä se vaatii
Keväällä 2026 laudatur edellytti psykologiassa 96, historiassa 90 ja biologiassa 100 pistettä 120:stä. Käytännössä se tarkoitti noin 70–84 prosenttia maksimipisteistä reaaliaineesta riippuen. Laudatur vaatii siis lähes täydet pisteet useimmista tehtävistä, eikä yksittäinen heikko vastaus välttämättä kaada sitä, jos muut ovat erinomaisia. Konkreettinen harjoitusmalli ja hyvän vastauksen piirteet ovat oppaassa miten saada laudatur.
Kompensaatio: hylätyn paikkaaminen
Ylioppilastutkinnon voi saada valmiiksi yhden hylätyn pakollisen kokeen estämättä, jos muiden kokeiden arvosanat osoittavat riittävää osaamista. Tätä kutsutaan kompensaatioksi. Keväällä 2022 tai myöhemmin aloitetussa tutkinnossa säännöt ovat nämä:
- Kompensoida voi vain yhden hylätyn kokeen, ja sen on oltava tutkintoon vaadittava koe. Ylimääräisiä hylättyjä kokeita ei kompensoida.
- Hylätyn kompensoi 10 kompensaatiopistettä neljästä muusta tutkintoon vaadittavasta kokeesta. Jos kokeita on enemmän, lasketaan ne neljä, jotka antavat suurimman summan.
- Esimerkiksi arvosanat A, A, B ja B antavat 2 + 2 + 3 + 3 = 10 pistettä, samoin A, A, A ja C.
- Kompensaatio ei ole mahdollinen, jos koe hylättiin vilpin tai järjestyksen rikkomisen vuoksi tai jos jäit pois tai jätit tyhjän suorituksen.
- Jos et halua kompensaatiota, sinun on ilmoitettava siitä kirjallisesti lukiolle määräpäivään mennessä (kevään tutkinnossa lautakunnassa 5.5., syksyn tutkinnossa 4.11.).
Kompensoitu hylätty arvosana merkitään todistukseen. Ennen kevättä 2022 aloitetuissa tutkinnoissa hylätyt jaettiin neljään tasoluokkaan, ja vaadittava pistemäärä oli 12–18.
Arvosanan korottaminen
Hyväksytyn kokeen saa uusia rajoituksetta, myös ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen. Jos uusit kokeen ennen kuin tutkintotodistus päivätään, todistukseen merkitään parempi arvosana. Valmistumisen jälkeen suoritetuista kokeista saat YTL:n erillisen todistuksen. Hyväksytyn kokeen uusiminen on aina maksullista. Säännöt, maksut ja vinkit ovat oppaassa YO-kokeen uusiminen.
Oikaisuvaatimus
Jos arvioit, että arvostelussa on sovellettu kriteereitä väärin, voit tehdä oikaisuvaatimuksen 14 päivän kuluessa siitä, kun pystyit ensimmäisen kerran näkemään arvostellun suorituksesi. Sen käsittelee vähintään kaksi sensoria, jotka eivät olleet mukana alkuperäisessä arvostelussa. YTL:n mukaan noin 15–25 % oikaisuvaatimuksista johtaa korkeampiin pisteisiin. Maksu oli syksyllä 2026 60 euroa aineelta, ja se palautetaan, jos arvosana muuttuu. Oikaisuvaatimuksen päätöksestä ei voi valittaa.
Reaaliaineiden vastaamista voit harjoitella SmartYO:n tehtävillä ja mallivastauksilla, jotka on laadittu kaikkiin 11 reaaliaineeseen. Koko tutkinnon rakenne on koottu YO-kokeiden pääoppaaseen.