Pääsykokeisiin voi valmistautua ilman valmennuskurssia, jos rajaat lukemisen oman kokeesi vaatimuksiin, käytät yliopistojen maksutta julkaisemia koetehtäviä ja teet koetyyppisiä tehtäviä viikoittain. Aloita ajastetulla vanhalla kokeella, paikkaa sen paljastamat aukot lukion materiaalilla ja tee viimeisinä viikkoina täyspitkiä harjoituskokeita koejärjestelmää vastaavissa oloissa.
Onnistuuko pääsykoe ilman valmennuskurssia?
Onnistuu, ja kokeiden rakenne tekee sen mahdolliseksi. Monen kansallisen valintakokeen sisältö perustuu lukion opetussuunnitelmaan. Esimerkiksi Yliopistovalinnat.fi:n mukaan valintakokeen B yhteinen osio perustuu lukion biologian ja kemian pakollisiin ja valtakunnallisiin valinnaisiin opintoihin (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019). Osa kokeista taas perustuu kokeessa annettavaan aineistoon tai lyhyeen ennakkomateriaaliin, joka julkaistaan vasta vähän ennen koetta. Kummassakaan tapauksessa kokeen sisältö ei ole salaista tietoa, jota vain kurssi voisi antaa.
Itseopiskelun vaikeus on muualla: sinun on itse päätettävä, mitä luet, hankittava riittävästi tehtäviä ja arvioitava omia vastauksiasi rehellisesti. Jos nämä kolme onnistuvat, itseopiskelu toimii. Jos eivät, kannattaa lukea vertailu kannattaako valmennuskurssi.
Maksuttomat viralliset materiaalit
Nämä materiaalit ovat kaikkien hakijoiden saatavilla maksutta. Ne ovat itseopiskelun perusta, koska ne kertovat, mitä koe oikeasti mittaa.
| Materiaali | Mistä | Käyttö |
|---|---|---|
| Kokeen kuvaus, osiot ja kestot | Yliopistovalinnat.fi, kunkin valintakokeen oma sivu | Rajaus: mitä luet ja mitä et |
| Koetehtävät ja vanhat valintakokeet | Kokeen sivun kohdat Valintakokeen julkaisu ja Vanhat valintakokeet | Lähtötason mittaus ja harjoituskokeet |
| Hyvän vastauksen piirteet | Julkaistu osasta kokeista kokeen sivulla, esimerkiksi valintakoe B | Oman vastauksen vertailu arvioinnin perusteisiin |
| Kaavaliite ja ohjeita vastaamiseen | Kokeen sivu (esim. valintakoe B) | Tutustu etukäteen, koska kokeessa käytetään järjestelmän versiota |
| Koejärjestelmän testiversio | testikoe.korkeakouluun.fi | Laskimen ja kaavaeditorin harjoittelu |
| Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019 | Opetushallitus | Sisältöalueiden tarkistuslista kokeille, jotka perustuvat lukion oppimäärään |
| Hakukohteen valintaperusteet | Opintopolku.fi | Mitkä osiot ja minimipisteet koskevat juuri sinua |
Kaksi huomiota. Ensinnäkin Yliopistovalinnat.fi korostaa, että hyvän vastauksen piirteet ovat yleinen kuvaus arvioinnin keskeisistä asiasisällöistä, eivät pisteytetty mallivastaus. Niistä ei voi päätellä yksittäisten mainintojen pistearvoa. Toiseksi nykymuotoisia kansallisia kokeita on julkaistu vasta muutamalta vuodelta: esimerkiksi valintakokeen B sivulla ovat vuosien 2025 ja 2026 koetehtävät. Vanhoja kokeita on siis vähän, ja ne kannattaa käyttää harkiten. Lisää vanhojen kokeiden käytöstä on oppaassa vanhat valintakokeet.
Itseopiskelun viisi vaihetta
- Rajaa. Selvitä Opintopolusta, mitä koetta ja osioita hakukohteesi käyttää. Lue kokeen sivu Yliopistovalinnat.fi:stä kokonaan ja kirjaa sisältöalueet listaksi.
- Mittaa lähtötaso. Tee yksi vanha koe ajastettuna ennen kuin luet mitään. Tulos näyttää, mihin aika kannattaa käyttää.
- Paikkaa aukot. Käy läpi heikoimmat sisältöalueet lukion materiaalilla. Tee jokaisesta aiheesta tehtäviä heti lukemisen jälkeen.
- Harjoittele koetyyppisesti. Tee tehtäviä samassa muodossa kuin kokeessa: aineistotehtäviä, laskuja, lyhyitä perusteluja. Vertaa vastauksia hyvän vastauksen piirteisiin, jos kokeellesi sellaiset on julkaistu.
- Simuloi. Viimeisinä viikkoina tee täyspitkiä harjoituskokeita koneella ja ajastettuna. Korjaa ajankäytön ja osioiden järjestyksen ongelmat.
Kirjaa jokaisesta väärästä tai puutteellisesta vastauksesta, oliko syy tiedossa, päättelyssä, aineiston lukemisessa vai kiireessä. Seuraavan viikon harjoittelu valitaan lokin perusteella, ei sen mukaan, mikä tuntuu mukavimmalta.
Kahdeksan viikon suunnitelma kevääseen 2027
Kevään 2027 YO-kokeet päättyvät 5.4.2027, ja kansalliset valintakokeet pidetään 31.5.–10.6.2027. Väliin jää noin kahdeksan viikkoa. Alla oleva runko olettaa, että aloitat huhtikuussa. Jos aloitat aiemmin, pidennä vaiheita 2 ja 3.
Rajaus ja lähtötaso
Lue koekuvaus, tee yksi vanha koe ajastettuna, kirjaa pisteet ja virheet
Heikoimmat alueet
Kaksi tai kolme heikointa sisältöaluetta lukion materiaalilla, tehtäviä joka päivä
Loput sisältöalueet
Käy läpi loput alueet, tee koetyyppisiä tehtäviä ja päivitä virheloki
Ensimmäinen simulaatio
Täyspitkä koe koneella, ajastettuna. Analysoi ajankäyttö ja osioiden järjestys
Korjaus
Kohdennettu harjoittelu simulaation virheisiin, toinen simulaatio viikon lopussa
Kertaus ja lepo
Virhelokin kertaus, ennakkomateriaali jos kokeessa on sellainen, kevyt viimeinen päivä
Tarkemman viikkorytmin voit rakentaa pääsykokeen lukusuunnitelman avulla, ja koepäivän käytännön asiat löydät koepäivän muistilistasta. Arvion tarvittavasta ajasta saat oppaasta kuinka kauan pääsykokeisiin kannattaa lukea.
Mistä itseopiskelija saa tarpeeksi tehtäviä
Vanhoja kokeita on vähän, joten tarvitset muitakin harjoituksia. Hyviä lähteitä ovat lukion oppikirjojen soveltavat tehtävät, YO-kokeiden vanhat tehtävät samoista aineista ja omat tehtävät, joita laadit aineistoista. Aineistotehtävää voi harjoitella ottamalla minkä tahansa tieteellisen kuvaajan tai taulukon ja kirjoittamalla siitä kolme väitettä: yksi, jonka aineisto tukee, yksi, jota se ei tue, ja yksi, jota siitä ei voi päätellä.
Jos tehtävät loppuvat kesken tai et pysty arvioimaan omia vastauksiasi, se on merkki siitä, että valmis tehtäväpankki voisi auttaa. Productifyn SmartVK:ssa voit kokeilla viittä tehtävää ilman tiliä ja arvioida, hyödyttäisikö laajempi harjoitusmäärä sinua. SmartVK-kurssit ovat saatavilla valintakokeisiin A, B, F ja G.
Harjoittele digitaalista koetta
Kansalliset valintakokeet tehdään omalla kannettavalla tietokoneella. Osioissa voi olla käytössä koejärjestelmän funktiolaskin ja kaavaeditori, joita pääsee kokeilemaan etukäteen testisivulla. Jokainen avattu osio on tehtävä kerralla loppuun, eikä siihen voi palata. Harjoittele siksi ainakin kaksi simulaatiota koneella ja niin, että et palaa jo tehtyyn osioon. Tarkista koneesi laitteistovaatimukset kokeen ohjeista hyvissä ajoin.
Yleisimmät itseopiskelun virheet
- Lukeminen aloitetaan oppikirjan alusta ilman rajausta.
- Vanhat kokeet säästetään loppuun, eikä lähtötasoa mitata.
- Vastauksia verrataan vain oikeaan kirjaimeen, ei perusteluun.
- Hyvän vastauksen piirteitä pidetään pisteytettynä mallivastauksena.
- Koejärjestelmän laskinta ja kaavaeditoria ei kokeilla ennen koetta.
- Aikataulusta lipsutaan, koska kukaan ei seuraa etenemistä.
Koko valmistautumisen malli on valintakokeiden oppaassa.